Savonlinnan eräs kuuluisimmista nähtävyyksistä on kenties Olavinlinna, jolla on erityisen mielenkiintoinen historia. Jo Olavinlinnan sijainti on mielenkiintoinen, sillä se sijaitsee kalliosaaressa, Kyrönsalmessa, jota yhdistää Pihlajavesi sekä Haukivesi. Aikaisemmin Olavinlinnaa on kutsuttu myös Savon linnaksi sekä Uusilinnaksi.

Taustaa

Olavinlinnan rakennustyöt pääsivät alkuun vuonna 1475. Linnanherrana toiminut Eerik Akselinpoika Tott oli tutustunut linna-arkkitehtuuriin Keski-Euroopassa, mikä vaikutti myös Olavinlinnan arkkitehtuuriin. Rakennustöitä johtivat kuusitoista muurarimestaria, jotka haettiin Tallinnasta asti. Lähiseudun asukkaat tekivät töitä linnan rakennusmaalla ja maksoivat näin omat veronsa. Tämän lisäksi heidän tuli tuoda rakennusaineita linnan rakentamista varten. Tällaisia rakennusaineita olivat esimerkiksi hirret ja kivet. Venäläiset yrittivät toistuvasti häiritä rakennustöitä. Venäläiset jopa väittivät, että linna olisi sijainnut Venäjän puolella. Näiden häiriköintien vuoksi oli aivan ensimmäiseksi rakennettava suojavarustukset puusta ja sotilaiden piti suojata rakennustyömaata.
Linna sai nimensä Pyhän Olavin mukaan, koska Pyhää Olavia pidettiin ritareita suojelevana suojeluspyhimyksenä. Päälinnassa oli torneja kolme ja yhteen näistä sijoitettiin hälytyskello. Päälinna valmistui vuoden 1485 tienoilla, minkä jälkeen alettiin rakentaa esilinnaa. Nämä rakennustyöt valmistuivat 1400-luvun lopulla. Linna oli aikanaan loistoesimerkki puolustuskäyttöön suunnitellusta linnasta – voidaankin sanoa, että 1400-luvulla se edusti alansa huippua puolustusteknologian saralla!

Olavinlinna rakennettiin nimenomaan puolustuskäyttöön ja siinä käytössä se joutuikin palvelemaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1495. Tuolloin syttyi nimittäin Vanha viha, jonka aikana venäläiset yrittivät hyökätä linnaan kolmesti onnistumatta sen valtaamisessa. Vuonna 1523 Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin hallitsija ja hän määräsi, että Olavinlinnaa tulee parantaa ja se tulee korjata. Tällöin esimerkiksi esilinna sai uuden suurikokoisen tykkitornin, joka saatiin valmiiksi vuonna 1565. Muurit rakennettiin entistä vahvemmiksi ja linnan alueelle rakennettiin muunmuassa puurakenteisia asuintupia sekä sauna.

Pikku hiljaa linnan ympärille alkoi kasvaa kaupunki, koska sen rakennustyöt toivat alueelle runsaasti ihmisiä. Kustaa II Aadolfin, Ruotsin kuninkaan, tiedetään vierailleen Olavinlinnassa vuonna 1622. Vuonna 1654 linna valitettavasti vaurioitui osittain, koska linnassa syttyi suuri tulipalo. Suuren Pohjan sodan aikana Olavinlinna joutui antautumaan venäläisille. Tämä tapahtui vuonna 1714. Tämä vaikutti linnan ulkonäköön siten, että Pyhän Eerikin tornista purettiin suuri osa venäläisten toimesta. Vuonna 1721 solmittiin kuitenkin Uudenkaupungin rauha ja Savonlinna siirtyi jälleen Ruotsi-Suomen hallintaan. Hattujen sota ravisutti aluetta vuosina 1741-1743 ja se päättyi Turun rauhaan, jolloin myös Olavinlinna menetettiin Venäjälle ja sen alueelle rakennettiin bastioneja.

Venäläiset poistuivat linnasta vasta vuonna 1847. Tuolloin linna oli tyhjillään joitakin vuosia. Jossakin vaiheessa se toimi vankilana, mutta tätä vaihetta ei kestänyt kovin pitkään. Suuret tulipalot tuhosivat jälleen linnaa vuosina 1868-1869, mutta 1870-luvulla aloitettiin linnan kunnostustyöt, koska linnan merkitys nimenomaan historiallisesti arvokkaana muistomerkkinä alettiin ymmärtää.

Vuonna 1875 linna vietti 400-vuotisjuhliaan. Juhlapuheen linnan kunniaksi piti muiden muassa J.V. Snellman. Juhlavuonna istutettiin alueelle myös puita. Vuonna 1912 linnassa tapahtui jälleen jotakin aivan uutta – siellä alettiin nimittäin järjestää Savonlinnan oopperajuhlia. Aloitteen tälle toiminnalle teki Aino Acktèn. Linnaa alettiin restauroida tavoitteellisesti vuonna 1961. Restaurointitöiden tavoitteena oli tehdä linnasta mahdollisimman alkuperäinen, minkä vuoksi esimerkiksi osa alueelle istutetuista puista kaadettiin, koska puiden juuret vaikuttivat linnan muureihin niitä tuhoavalla tavalla ja koska nämä puut eivät olleet linnan alkuperäistä kasvistoa. Käännettävä ponttonisilta rakennettiin linnaan vuonna 1974.

Turistikohde

Nykyisin Olavinlinna on suosittu turistikohde. Siellä voi vierailla läpi vuoden. Lisäksi linnassa järjestetään monia juhlia sekä erilaisia tilaisuuksia. Savonlinnan oopperajuhlat ovat näistä tunnetuin. Olavinlinna on saanut kunnian esiintyä myös monissa populaarikulttuurin teoksissa, esimerkiksi sarjakuvahahmo Tintti seikkailee eräässä albumissa linnassa, johon on otettu mallia juuri Olavinlinnasta.